Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt yrittäjien eläkejärjestelmäuudistusta koskevan lakiesityksen, jonka tavoitteena on parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa. Nykyjärjestelmän heikkoutena on alivakuuttaminen, joka näyttäytyy yrittäjien eläkeköyhyytenä sekä riittämättömänä sosiaaliturvana sairauden, perhevapaiden ja työkyvyttömyyden kohdatessa. Yrittäjien työtuloja tultaisiin seuraamaan ja tarkastamaan säännöllisesti ja YEL-maksut sidottaisiin yrittäjän työpanoksen todelliseen arvoon.
Uudistukselle on tarve ja esityksen tarkoitus on hyvä, mutta lakiesityksen sisältö ja ajankohta ovat tässä maailmantilanteessa väärät. Esitys on saanut paljon kritiikkiä ja moni yrittäjä pelkää, että joutuu lopettamaan koko yritystoiminnan kasvavien maksujen vuoksi. Etenkin pienyrittäjien kohdalla todellinen työtulo voi jäädä kauas siitä mitä vastaavasta työstä joutuisi yhtä koulutetulle ja kokeneelle työntekijälle maksamaan. Riskinä on, että esitetyn uudistuksen aiheuttamat YEL-maksujen korotukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin ja ostovoima heikkenee. Aloittavien ja pienten yritysten konkurssiriski nousee merkittävästi, jos YEL-maksut joutuu maksamaan arvion mukaan – oli tuloja tai ei.
Meidän täytyy pystyä luomaan toivoa pitkään vaikeissa suhdanteissa olleille yrittäjille ja pyrkiä päätöksenteolla turvaamaan työpaikkojen säilyminen. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi on vakuuttanut keskustan kuulevan yrittäjien huolen. Mielestäni lakiesitys tulee palauttaa parlamentaariseen valmisteluun ja korjata epäkohdat muotoon, joka lannistamisen sijaan tukee ja kannustaa yrittämiseen. Yrittäjät varmasti osallistuvat eläkkeensä rahoittamiseen, kun mallista tehdään oikeudenmukainen ja eläkkeenmaksu on jatkossakin turvattu.
Valmistelussa tulee varmistaa, että vaikeassa tilanteessa olevan yrittäjän tai esimerkiksi aloittavan yrittäjän on mahdollisuus saada helpotusta maksuihin, eikä maksujen määrittely jää kankean laskurimallin tasolle, joka ei huomioi yrittäjän todellista tilannetta. Huojennusmahdollisuus, esimerkiksi maksuaikataulujen joustolla, tulee olla tarvittaessa myös sellaisten yritysten käytössä, jotka eivät nosta osinkoja. Pakollisen vakuuttamisen rajan yläpuolella yrittäjän tulee voida tehdä riskinarviointia ja määrittää vakuutustasonsa vapaammin. Samalla on syytä tarkastella myös mahdollista vakuuttamisen ylärajaa. Onnistuakseen YEL-uudistuksessa päättäjien täytyy löytää malli, joka on aidosti tasapainossa ja tarkoituksenmukainen eri ikäisten ja kokoisten yritysten näkökulmasta.